maanantai 8. kesäkuuta 2009

kuva puutarhasta


Keväinen loisto ei tallennu oikeanlaisena kuvaan, mutta kirsikoiden kukinta näkyy taustalla. Tuoksu ja linnunlaulu ei välity. Nyt nopeasti ulos luontoon!

luonnonmukaisen puutarhan idea

Miten kauniita ja kestäviä ovatkaan luonnon kukat! Mikään ei voita valkovuokon loistoa keväällä. Sen kukinnot loistavat valossa ja sen muodostama mätäs on kauan kaunis. Sen saa aikaan puutarhassa haravoimalla lehdet syksyllä esimekiksi puun juurelle. Silloin myös madot saavat ravinteita kuljetettua maahan. Tuomet ja pihlajat ovat uskomattoman kauniita kukkiessaan. Pihlajat vielä syksyllä tuovat marjoillaan loistoa. Kurjenpolvi kukkii komein kukin ja on geranium pelargonian sukua. Kielot leviävät nopeasti ja kukkivat ujosti päätään taivuttaen. Lemmikit ovat aivan ihania. Siirrä syksyllä haluamaasi paikkaan kukkineita taimia ja keväisin kasvimaata peratessa, niin saat keväällä hempeän runollisen istutuksen puutarhaan. Kuivalle paikalle voi siirtää tervakukan, joka ehkä leviää iloiseksi väriläikäksi pihalle. Mansikat leviävät helposti, jos vähän kastelet ja lannoitat niitä. Suositut puutarhaohjelmat ovat kuin "osta ja heitä pois"- ohjelmia. Kerralla kaivetaan ja myllätään koko piha uusiksi, mieluummin toisia palkkaamalla kuin itse tekemällä. Ostetaan suuri määrä taimia, jotka seuraavana keväänä ovat kuolleita. Rahaa kuluu eikä puutarhasta saa tekemisen ja liikunnan iloakaan. Tärkeää on, että hienolta näyttää, ostetulta ja puhtaaksikalutulta. Suuri määrä tulppaaneja yhdessä eikä muuta- voi näyttää hetken aikaa hienolta, mutta lopun kesää kurjalta, kun muut perennat eivät peitä kuivuneita lehtiä. Kertakäyttöpuutarhaidea ei ole todellista puutarhan tekoa, vaan itse istuttaminen hiljalleen suunnittelu ja teko. Laiskakin puutarhan hoitaja voi tehdä luonnomukaisen puutarhan ja nauttia sen kauneudesta. Jokaisen kukan jälleennäkeminen tuo ilon ja haikeuden sen kukinnon poistuessa.

puutarha-allas

Kaksitoista vuotta sitten rakensimme pieneen omakotitaloomme lisätilaa ja samalla meni pihapiiri uusiksi. Pyysin kaivuria kaivamaan altaan (9-10 m / 4m) kaiken ruljanssin keskellä. Se oli onni, sillä muuten allasta ei olisi pihallemme syntynyt. Halusin luonnonmukaisen altaan, jossa voisi kuumana kesäpäivänä vilvotella. Panimme kuopan pohjalle pvc-muovin paksun ja reunoille kiviä ja hiekkaa. Se on riittävän hyvin toiminut ja ruohottunut. Suunnittelin pinnan puhdistuksen siten, että johdimme letkua myöten veden altaan toiselle reunalle ja toiselle kaivon puolelle alemmalle tasolle pienen puhdistusaltaan, josta vesi valuu siivilän läpi kaivoon. Pihakaivon vesi oli aiemmin todettu juomakelvottomaksi, joten sen käyttö altaan vedeksi ei ollut tuhlausta. Suihkuttelin usein altaan pinnan puhtaaksi. Kiertävä vesi ei koskaan keräänyt hyttysiä. Käytimme pumppua tarvittaessa. Alkuvuosina se toimikin niin, vaikka pumpun ääni kiusasi. Nyt on täysin hiljainen pumppu kaivossa. Töistä tultua, saatoin kuumassa autossa istumisen jälkeen heittää vaatteet pois ja pulahtaa lampeen, uida pari vetoa ja nousta virkistyneenä. Myöhemmin allas tuli yhä luonnonmukaisemmaksi, vesiliskoja ja sammakonpoikia tuli, linnut joivat ja kylpivät. Levä ja rahkasammal alkoi lisääntyä, niin että keväisin ja syksyisin oli yritettävä haravoida lehtiä pohjalta. Jossain välissä lampeen istutettiin lumme. Keväisin löytyi kuollut sammakko ym. luonnonmukaista. Mutta aina siitä oli iloa. Sorsapariskunta pistäytyi joka kevät lepäämään ja sateen voiman näki lammenpinnasta sisältä katsoessa. Vesivarastona se on kuivina aikoina ollut korvaamaton. Nyt olemme päättäneet tehdä jotakin uudistusta. En pidä uusista uima-altaista. Ne ovat mielestäni suorastaan rumia, mutta haluaisin joskus kuumalla tai saunasta pistäytyä ulkona uimassa. Saas nähdä, miten yhdistetyn luonnonaltaan ja uima-altaan rakennus prosessi kehittyy? Aloitammekohan tänä kesänä vielä sen urakan?

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Kevätkesän kiireet

Aurinkoinen päivä sai voikukat heräämään ja minut pihalle keräämään niitä, etteivät naapurit hermostuisi niiden vähän myöhemmin levittämiin siemeniin. Kolme isoa saavillista maatuvaa ainesta tuli kompostiin. Seurauksena oli myös särkevä oikea käsi, joka rasittuu myös kirjoittamisesta ja hiiren käytöstä työssä. Mutta ei kauaa kestänyt kun taas nurmikko kukki keltaisena. Onneksi minulla on aikoja sitten ostettu ladattava sähköinen ruohonleikkuri, joka on aika hiljainen eikä tarvitse huoltoa - suosittelen. Bensakäyttöinen ruohonleikkuri saastuttaa ilmaa jopa enemmän kuin auto.