co2 säästöt

Viisas ja taitava mieheni laski miten paljon säästöjä päästöissä olemme,omakodissamme saaneet vuosien varrella. Vajaan kymmenen vuoden aikana vuotuinen määrä on pudonnut 24000sta 4000teen!
Tehkää perässä. Öljystä on siirrytty sähköön ja suorasta sähköstä ilmasta veteen lämpöpumppuun ja ilmalämpöpumppuun. Lisäksi optimointia tehtiin tehokkuuden lisäämiseksi.
Pyrkimys omavaraisuuteen on ollut eräs keskeinen, vaikka kaukainen tavoite. Aurinkokeräimet ovat olleet kokeilussa. Niiden tehon mittaus jäi kesken, kun ne sijoitettiin talon lattialämmitykseen. Ne viedään nyt kattoremontin tieltä mökille lämpimän veden tuottoon. Aurinkosähkö on seuraava kohde.
Se on niin halpaa, että

Säästöjä on tullut, ei pelkästään co2 mielessä, vaan ihan rahassa.

Ikkunat uusittiin vanhalla puolella rintamamiestalossa. Nyt sähköautolla tienaamme 2500 e vuodessa bensarahojen säästöllä.

ihanaa sähköauto

Yllättäen puolisoni pyysi minua katsomaan sähköautoa. Olin kyllä tottunut erilaisten sähköisten kulkuneuvojen esitteyyn, mutten lämmennyt pyörien tai mopoajoneuvojen suhteen. Sähköautot olivat liian kalliita ja niihin ei saanut peräkoukkua, mikä oli tärkeä meidän elämäntyylissä.
Nyt löytyi vähän ajettu halpa sähköauto ja se piti saada.
Se on ihana, pieni ja valkoinen. Kulku on kuin pumpulia hiljaista ja pehmeää. Olemme käyneet kaupungissa kartoittamassa sähköautojen latauspaikkoja ja raivonneet bensaautoista, jotka hävyttömästi ovat vallanneet harvat latauspaikat, itseasiassa emme ole tavanneet paikoilla muita kuin bensatörkimyksiä. Otimme rekkarit talteen ja mietimme kostotoimenpiteitä.
Täytynee jakaa vähän tietoakin. Ehkä rekkarin julkaisemista tms.

Tuli opetelluksi kuvan lisäämistä poikani avustuksella. Tästä lähin ehkä olen aktiivisempi.

puupatteri -uusi keksintö

Toiveita herättävä keksintö Marylandin yliopistosta. Nano- puukuitujen käyttö patterissa - voi olla, että halvempi ja uusiutuvia aineita käyttävä keksintö säästää maapallon vähäisiä litium varoja. Tämä ei käy kännyköihin eikä taskulamppuihin, mutta talojen aurinkoenergian lataamiseen kyllä.

abstrakti:

Sodium (Na)-ion batteries offer an attractive option for low cost grid scale storage due to the abundance of Na. Tin (Sn) is touted as a high capacity anode for Na-ion batteries with a high theoretical capacity of 847 mAh/g, but it has several limitations such as large volume expansion with cycling, slow kinetics, and unstable solid electrolyte interphase (SEI) formation. In this article, we demonstrate that an anode consisting of a Sn thin film deposited on a hierarchical wood fiber substrate simultaneously addresses all the challenges associated with Sn anodes. The soft nature of wood fibers effectively releases the mechanical stresses associated with the sodiation process, and the mesoporous structure functions as an electrolyte reservoir that allows for ion transport through the outer and inner surface of the fiber. These properties are confirmed experimentally and computationally. A stable cycling performance of 400 cycles with an initial capacity of 339 mAh/g is demonstrated; a significant improvement over other reported Sn nanostructures. The soft and mesoporous wood fiber substrate can be utilized as a new platform for low cost Na-ion batteries.

Keywords: 

Na-ion battery anode; Sn nanostructures; wood fibers; mechanical buffer;ion diffusion

Tarkempaa tietoa saat netistä haulla: wooden battery University of Maryland

Mikä vikana Suomessa ?

Taas Suomi on hävinnyt Ruotsille. Miksi meillä tarjotaan vain myrkyllisiä puunsuoja-aineita ja kestopuuta? Ruotsissa kehitetty SIOO puunsuojaus on myrkytön aine, joka tekee puun sileäksi ja estää homehtumisen, eikä sitä tarvitse uusia kymmeneen vuoteen. Se on piitä sisältävä aine. Olen yrittänyt metsästää sitä suomalaisista kaupoista, mutta kukaan ei ole kuullutkaan ko. aineesta. Ruotsissa arkkitehdit ovat ihastuneet sen tuottamaan harmaaseen puun väriin. Haluaisin rakentaa biologisesti toimivan uima/koristealtaan rannalle myrkyttömän terassin. Täytyykö lähteä Ruotsiin hakemaan tuota uutta maailmaa mullistavaa ainetta. Suosittelen Kloka Hem lehteä kaikille luomurakentamisesta kiinnostuneille, siellä on lyhyitä ohjeita ja uutuuksia mm. Sioo puunsuojasta.

Energian tuotannon keskittymisen ongelma

Sähköenergian tuotanto ja jakelu on keskitetty suuriin yksikköihin. Tämä perustuu vanhanaikaiseen ja virheelliseen ajatteluun suurten yksiköiden välttämättömyydestä. Monopolituotanto voi johtaa myös epädemokraattisiin käytäntöihin ja haavoittuvaisuuteen. Ihmiset haluavatkin tulevaisuudessa pyrkiä omavaraisuuteen.

Pienet, hajautetut tuotantoyksiköt energian tuotannossa olisi turvallisempi ja ekologisempi tapa ratkaista tuotannon haavoittuvuus ja kalleus. Ihmisten omatoiminen vaihtoehtoisen energian tuotannon ja  pienten energiantuotantolaitosten rakenramisen tukeminen olisi valtion kannalta viisasta.

Maaseudulla olisi tilakohtainen bioenergian tuotanto mahdollista ja edullista. Biodiesel tai biokaasu syntyy eläinten ja ihmisten jätteistä.

Kaupungeissa aurinko- tuulienergian kerääminen kattotasolta olisi mahdollista. Motivointi olisi mahdollista, mikäli maatilojen ja taloyhtiöiden kannattaisi taloudellisesti tuottaa sähköä tai lämpöä sekä omaan käyttöön, että myymällä yhteiseen verkkoon.

Pienissä erillistaloissakin on mahdollista rakentaa varaavia takkoja ja aurinkopaneeleita sekä tuulimyllyjä hyvän eristämisen lisäksi. Varsinkin kesämökkien energiatarve olisi pyrittävä suuntaamaan vaihtoehtoisen enrgian käyttöön ja tuottoon.

Vihreän teknologian ja ekologisten  innovaatioiden kehittäminen edellyttää, että sen keksiminen ja kehittäminen hyödyttää asianomaista. Palkkiot ja verohelpotukset ja muut tukitoimet, kuten koulutus olisi viisasta aloittaa Suomessakin pian. Saksassa ostetaan kansalaisten tuottama ylimäärä aurinko- ja tuulienergia. Siellä aurinkoenergiaa kerätään jo huomattavasti Suomea enemmän. Samoin Tanskassa ja Ruotsissa valtio tukee vihreän energian kehittämistä ja käyttöä.

Pääkaupunkiseudun ilmaston lämpeneminen

Vuonna 1982 käytettiin rakentamisessa viitearvona 4,5 astetta  pääkaupunkiseudun  ilmaston lämpötilan arviona, joka perustui kymmenen aikaisemman vuoden keskiarvoon. Nyt tuo arvo on 8 astetta! Siis vuosittainen lämpötilan nousu olisi ollut 0,1 astetta pääkaupunkiseudulla. Tämä ei ole ilmastotieteellisen tutkimuksen tulos, mutta perustuu annettuihin virallisiin lukemiin, joten se ei ole myöskään pelkästään sammakkoennustuksiin perustuva.