sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Savimökin rakentaminen 1. vaihe

Mökin rakennusvaiheen alkua. Innostuin savirakentamisesta netistä löytämästäni Teuvo Rankin sivuista. Puhuin mieheni ympäri, jotta hän lähtisi savirakentamiseen. Siihen oli kaksi minulla syytä:
1) Tontti oli täysin savimaata ja kalliota. Halusin tehdä jotakin myönteistä siitä savesta.
2) Olkipaalien käyttö innosti, koska ne olivat kevyitä siirrellä. Pelkäsin, etten jaksa nostaa hirsiä. Savetut paalit olivatkin hyvä tekniikka. Aluksi kuvittelin rakentamisen olevan legorakentamista, että me vaan kasattaisiin niitä seinäksi. Mutta suurin työ oli rungon rakentaminen, joka tuki paaleja. Tämän mieheni teki yksin ja se edellytti keikkumista korkealla ja kattohirsien nostamista. Paalien työntäminen tiiviiksi seinäksi oli myös pölyinen vaihe, mutta valmistui helposti. Paalien välisten rakojen täyttäminen oljilla on tärkeä vaihe, joka takaa , että seinän eristeet ovat pitävät. Paalit toimivat siis vain eristeenä, ei itse kantavana rakenteena.
Loppujen lopuksi savea meni todella vähän rakentamiseen. Savivellillä kasteltiin paalit ja kuivatettiin. Lopuksi seinät rapattiin savirappauksella, jossa oli enemmän hiekkaa kuin savea.

tiistai 9. joulukuuta 2008

omenoiden kuivaaminen

Saat talviomenat säilymään kuivattamalla, kun et enää jaksa syödä omenapiirakkaa tai hilloa. Osta vain rautaritilä tai muu ritilä ja aseta se patterin päälle tai viereen. Omenansuikaleet kuivuvat muutamassa päivässä ohuiksi ja pieniksi namupaloiksi. Ne maistuvat makeille, vaikka omenasi olisivat happamia tuoreena. Uunissa kuivattaminen ei oikein onnistu ja kuluttaa turhaan sähköä.

Takan lämpö talteen

Takasta voi ottaa vesikierrolla lämmön varaajaan talteen. Takka säästää sähkölämmityksessä yllättävän paljon. Meillä on asennettu takkasydän betoniseinän aukkoon ja muurattu takaosa kellarin puolelta, takkasydämen ja tiiliseinämän väliin jätettiin tilaa vesijohdolle, jossa kierrätetään vettä. Iltaisin istumme olohuoneessa, jossa on isot ikkunat ja talvisin olisi aika viileää ellemme polttaisi koivuhalkoja, joista ei paljoa savua lähde. Meille itsekaatamamme ja sahaamamme puut ovat ilmaisia, joten tunnelmallinen takkatuli on ilmaista.

maanantai 17. marraskuuta 2008

Uudet ohjausohjelmat Espoon taloon

Sankarini on työskennellyt intensiivisesti Oumanin uuden laitteen kanssa- saamme kuulemma ohjaussysteemin, joka korvaa itsetehdyn ohjelman. Se on sarjatuote ja korvaa Matin prototyypin, josta minä pidin aika lailla, koska siinä oli hienot käyrät, joista pystyi seuraamaan eri huoneissa lämpötilan muutokset. Matti näki jopa senkin olinko avannut parvekkeen oven. Siitä näki päivälliset ja yölliset lämpötilan muutokset ja reaaliajassa kaikki asetukset ja niiden vaikutukset. Kirjaston ja makuuhuoneen lämpötilat, ulkolämpötilat. Nyt näemme myös takan ja aurinkopaneelin lämpötilojen syötöt lämmistysjärjestelmään. Ihmeellistä ja tehokasta, koska säästöt edellyttävät tarkkaa mittausta. Kotimme on kuin energiansäästön laboratorio!

perjantai 7. marraskuuta 2008

Hyytiäisen varaavat takat

Kävimme Jaalan Kimalassa uudisrakennuksen muurauksia katselemassa. Siellä oli itse Heikki Hyytiäinen sekä ulkomaisia guruja antamassa oppia kurssilaisille. Me kävimme vain vierailemassa, mutta saimme silti selville mielenkiintoisia asioita. Talon seinät olivat päällystetty 22 mm paksuilla laudoilla, jotka olivat jopa ruuvatut tiukan seinän saamiseksi, tuulensuojalevy ilmaraon takana, puhallettu ekovilla oli eristeenä ja kosteudensulkupaperi ja puulaudotus sisäseinänä. Kaunis ja puhdaspiirteinen talo, jossa keskellä oli muuratut takat ja leivinuuni ja hella.

Puunpolton puhtaus ja energia teho lisääntyy, kun uunin sisäseinämään muurataan erikoistiilillä ilmakäytävät ja pienemmät tulipesään liittyvät ilma-aukot, joten loppupalaminen saa lisää puhtia. Eräs kokenut mestari totesi, että voi sitä tavalliseen tulenkestävään tiiliinkin porata samanlaisen uran ja reiät- tietysti rakennusvaiheessa. Mutta ajattelin, että voisihan sitä lisäilmaa saada jälkeenkin päin ripustamalla uunin puoliväliin uunin seinämään rautaputken, jossa on reikiä ja joka ottaa ilman uunin etulevystä. Kun palaminen on vauhdissa tulipesässä imee se putken päiden kautta ilman sisään.

Rakennuttajalla oli lähellä iso ja kaunis kartano, jonka erään piharakennuksen sisällä oli vielä pätkä vanhaa meijerin seinää, joka oli rakennettu polttamattomista tiilistä. Meijeri oli ollut kauan toiminnassa. Näitä vanhoja savirakennuksia on Suomessa yllättävän paljon, muttei niistä tiedetä, koska ne eivät erotu rapatuista rakennuksista.

perjantai 24. lokakuuta 2008

uusi saavutus sähkönsäästössä

Mieheni ja sankarini ilmoitti juuri tarkistaneensa sähkön säästölukuja - 67,5% on säästetty!
Meillä on nyt kesällä asennettu aurinkokeräin (joka ei juurikaan lämmitä, koska se on pieni 2 m2 ) ja ilmasta veteen lämpöpumppu ja uusin keino on takkaan liitetty lämmöntalteenotto putkisto, joka lämmittää kiertovettä takan palaessa. Tällä on aika vähäinen vaikutus meidän taloudessamme, koska meillä on iso talo, jossa on korkeat tilat,mutta on mukava polttaa iltaisin olohuoneessa takkaa ja ajatella, että se vielä lämmittää muitakin tiloja. Alunperin talomme oli oikea energiasyöppö, nyt se on parempi. Suurin vaikutus oli ilmasta- veteen pumpun tarkalla säädöllä, jolla tyhjäkäyntiä vähennettiin. Miehelläni on sähkökulutusta seuraava ohjelma ja anturiverkko, josta nähdään tarkasti kulutus. Yllättävän suuri merkitys on aurinkoisella säällä tapahtuva passivinen lämmön saanti, koska talo on etelärinteeseen päin ja isot ikkunat ottavat auringonlämpöä vastaan. Bruno Eratin näkemykset talon suunnasta ja rakennuksen tyylistä (isot ikkunat etelään ja pohjoisikkunat pienet) ovat todella tärkeitä.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Espoon rantaraitti ja kirjapalkinto

Näin työtoverillani kirjan, jonka hän sai palkinnoksi rantaraitin leimaamisesta. Siinä oli juttua siitä, että Espoon kalliot ovat joskus olleet päiväntasaajalla VAU Päätin heti kiertää raittia. Tänään olimme pyörällä sitten toiverikkaasti kiertämässä ja oli tosi ihana syksyinen ilma- aurinko paistoi ja meri kimmelsi ja vaaheroiden kulta valaisi. Löysin jonkun kukkivan ruusunkukankin punaisten marjojen joukosta. Suinonsalmen kesäkioskin leimauslaite oli kuitenkin jo poistettu. Toivottavasti järjestäjät uskovat selitystä. Upea rantaraitti on Espoossa - kirjakin oli upea-vielä ehtii. Kilpailu loppuu 30.9.2008.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Omenat käyttöön ja ruuan jätteet hyödyksi

Onhan se kummallista, ettei lasten päiväkoteihin ja vanhusten hoitolaitoksiin saa toimittaa omenia kotipuutarhoista!!!!
Tätä kun päivittelin, kuulin , että EU on kieltänyt ruuanjätteiden toimittamisen sikaloiden ruuaksi. Kyllähän kaikenlaista rikosta ja murhayritystä ruuan tuottajat ovat ahneutensa vuoksi suunnitelleet ja toteuttaneet: glykolia viineihin, jäteöljyä ruokaöljyihin Espanjassa ja nyt Kiinassa maitotuoteisiin muovin raaka-ainetta ja vettä.
Voitaisiinko tätä valvontaa kuitenkin vähän tuoda emäntien ja ruoan valmistajien päätettäväksi meillä Suomessa. Meillä on alalla perinteisesti kunnollisten suomalaisten emäntien tarkka joukko! Eivät he lapsille myrkkyä syötä. Ei välitetä EU:n määräyksistä, mikäli ne eivät meille sovi. Niin tekevät kaikki muutkin EU-maat. Vain Suomessa ollaan niin auktoriteettiuskoisia, ettei mitään EU:n sääntöjä taivuteta ja tulkita viisaalla maan tavalla. Toivottavasti ei Suomeen muodosteta suuria kuntia, joissa päätöksenteko siirtyy jonnekin kauas ja lähidemokratia häipyy ja kontrolli siirtyy pois kuntalaisilta suurille yrityksille, kuten YIT, joka ei ole kuntalaisten kontrollin alla. Radan varteen rakennettavat pienet puutarhakaupungit, joissa olisi vahva asukaskontrolli vallanpitäjiä vahtimassa ja itsemääräämisoikeus voisi olla kansalaisten suosiossa.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Matka tulevien velaksi

Täytyy myöntää, että nautin matkasta Kreetalle. Tuntui, että viimeistä kertaa lennetään lomalle aurinkoon ja Välimeren syliin. Se on liian suuri ympäristösatsaus. Mutta niin se vain kävi- äkkilähtö aurinkoon parantelemaan särkyä ym. Ei mitään puolusteltavaa- suurta tuhlausta vain. Lämpöä oli liikaakin -päivällä "piti "lillua vedessä, jotta jaksoi kulkea 12 kilometrista rantaa. Ranta oli aamuisin tyhjä ja iltaisin myös, mikä on suomalaiselle tietysti toiveiden toteuma. Meillä oli onni,punainen lippu ei heilunut salossa kuin muutaman kerran. Joillakin voi koko uiminen jäädä viikon reissulla.
Rethimnonin rannoilla käyvät kilpikonnat munimassa ja vapaaehtoiset suojelijat merkitsevät pesät ja asettavat merelle kulkua varten suojat poikasille.
Muuten paikka oli kuin kaikki rantapaikat, syöttölöitä vieri vieressä. Mitäs muuta siellä voikaan tehdä - no vuokrata auto ja kierrellä katselemassa vuoria ja tuhlata bensaa, ostella vaatteita, joita ei kuitenkaan pidä ja syödä ja juoda. Tallustelu pehmeässä rantahiekassa aamuisin ja iltaisin paransi vähän figuuria. Ennen - jälkeen - peolikuva, jos oikein veti vatsaa sisään näytti hieman tuottaneen tulosta. Joopa joo.
Kotiintulo oli taas lentokenttä- kurjuutta tavallisimmillaan- ensin ahtauduttiin pariksi tunniksi odottamaan Kreetan päässä ja sitten odotimme 50 minuuttia Seutulassa kapsekkia.
Omenat oli kerätty viimeistä omppua myöten puusta. Mutta maasta keräsimme joitakin omenapiirakkaa varten. Ei siis enää huolta mihin saisi omenahillot mahtumaan, kunnes muiden puiden omenat kypsyvät. Talviomenoista viime syksynä tein hyviä namupaloja lohkomalla palat ja maustamalla ne sokerilla ja kanelilla. Niihin jäi vitamiinit tallelle, jotka muuten hilloa keitettäessä häviävät. Olisi hyvä, jos sairaalat ja päiväkodit voisivat ottaa vastaan kotipuutarhojen omenoita, jotta

maanantai 1. syyskuuta 2008

koristerappaus savesta

Käväisimme tänään Saukkolassa ja verannan saviseinän rappaus oli kuivunut tosi kivan väriseksi.

Tiehoitokunta sai palautetta vesien ohjaamisesta tontillemme, saapas nähdä miten käy. Lain mukaan vesiä ei saa ohjata toisen tontille. Rahallisella korvauksella pääsee sopuun pienistä haitoista, mutta suurempien kohdalla täytyy harkita muita toimia. Nyt putket ja ojitukset tehtiin meiltä kysymättä niin, että kaikki ojat johtavat rantakaistaleellemme. Keväisin putket syöksevät veden tontillemme ja vesi on aiheuttanut vettymistä ja savi alkanut valua järveen ja puut kuolevat. Eräs naapuri tuli ilmoittamaan meille, että vedet täytyy ohjata suoraan vesistöön. Miten takapajuista ajattelua! Savipitoisten tulvavesien ohjaaminen rehevöityvään järveen suoraan ei ole nykyisen vesiensuojelu-ajattelun mukaista. Yritimme kaivaa sivuojia omalle tontillemme ja imeyttää vedet maahan, mutta vettä tulee rankkasateiden aikaan ja keväisin liikaa. Nyt täytyy vain ottaa yhteyttä kunnan vesilautakuntaan asian selvittämiseksi perinpohjin. Tiehoitokunta on keskenään suunnitellut mielestään parhaan ratkaisun- naapurin rantatontille kaikki tulvavesi. Ikävä vain, että se on lain vastaista.

maanantai 25. elokuuta 2008

saviseinän koristerappaus

Tänään saimme valmiiksi koristerappauksen lasiverannan seinässä. Sekoitimme Eestistä ostamaamme punasavea, pihaltamme saatua savea, hiekkapuhallushiekkaa ja vettä. Sekoistussuhteet olivat kaksi osaa hiekkaa, yksi osa eestiläistä savijauhetta, jossa oli mukana kasvinosia ja vähän savivelliä ja vettä sen verran, että laasti pysyi vähän aikaa kädessä kiinni, kun käänsi kämmentä alaspäin. (testi). Kun rappasimme ensimmäiset kaksi alustavaa kerrosta, käytimme vain savea ja hiekkaa, liotettua sanomalehtisilppua ja vettä. Hiekkaa kuluu eniten.
Matti painoi rappauslastaa kostutettua seinää vasten ja työnsi massaa ylöspäin ja sivulle, levittäen sitä tasaisesti. Minä hiersin sen hetken päästä hieman karheaksi. Siitä tuli tosi kaunis seinä. Hieman karheampia kuvioita paikoitellen kuin kankaassa.
Onneksi betonimyllyllä tehty rappaus riitti, ettei tarvinnut kesken kaiken lähteä Eestiin. Eestistä haettu savi on mm. värin vuoksi mukavaa, siitä saa kauniin värisen seinän maalaamatta. Mutta ei koristerappaukseen tarvitse Eestistä savea hakea. Suomesta saa pigmenttejä, joilla voi värjätä savirappausta halun mukaan. Kalkkiakin voi siihen sekoittaa tai vain maalata pinta millä maalilla vaan tai jättää saven väriseksi.
Savirappausta on tosi kiva käsitellä, ei ole kiire, kun se ei jähmety kuin betoni eikä siinä ole myrkkyjä. Jos rappausta tippuu, niin ei ole väliä, sen saa aina pyyhityksi pois vedellä. Mutta se on kestävä ja kova kuin betoni, niin ulkona kuin sisälläkin. Jos seinästä lohkeaa pala, niin sen voi ottaa maasta kastella ja panna paikalleen. Mutta ei siitä ole todellakaan lohjennut mitään kolmena vuonna.

sunnuntai 24. elokuuta 2008

savimökissä on mukava tunnelma

Olemme käyneet mökillämme nyt useamman vuoden ajan ja rakennelleet sitä edelleen.

Teimme talon sivustaan lasiverannan, jossa ikkunoina ovat työpaikan vanhat kaatopaikalle tuomitut ikkunat, jotka olivat aivan ehtaa tavaraa, lukuunottamatta pieniä pintavaurioita ja likaisuutta, joista molemmista pääseen helpolla eroon.

Niissä on tosihienot messinkiset kahvat ja saranat.

Suosittelen katselkaa ympärillenne ja jos näette roskiin meneviä ikkunanpokia tai kokonaisia ikkunoita, ottakaa talteen (kysymällä ensin lupa) ja rakentakaa vaikka kasvihuone. Kaatopaikka kevenee ja kierrätys käynnistyy.

torstai 21. elokuuta 2008

lehtokotilot hyökänneet

Pihallamme on uusi harrastuskohde. Lehtokotiloiden poimiminen on jokailtainen harrastus. Vaikeaa on niiden tappaminen ja olenkin antanut sen miehekkään puolisoni tehtäväksi, jonka nokka ei siinä touhussa tuhise. Lehtokotiloita on omenapuissa ja jopa männyntaimessakin, mutta eniten se pitää nyt kultapalloista ja salaatista sekä rikkaruohoista. Olen ehdottomasti myrkkyjä vastaan,mutta nyt monen viikon poimimisen jälkeen alkaa tulla tunne, että mikähän oli sen myrkyn nimi, joka ei aiheuta haittaa muille eläimille. Etanoita kulkeutuu meille sisällekin. Milloin keittiössä, milloin vessasta kurkistaa joku pompulaukko. Juuri ennen vieraiden tuloa kurkisti vessanpöntöstä iso etana. Niitä ei ehdi aina vahtaamaan. Me olemme kilokaupalla kuskanneet niitä roskiin- sekajätteen pariin.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Aurinkopaneelin toimintakyky meillä heikohko

Blogi jäi käyttämättä vähäksi aikaa, kun hävitin jotenkin blogin salasanan lisäksi myös muka sähköpostinikin. Selkis sekin.

No, nyt se tyhjiöputkipaneli on katolla ja kaikki putket on asennettu (45 metriä). Kun paneli maksoi 1500 euroa, niin putket vähintään samanverran, niin varsinaisesta säästöstä ei kannata puhua. Lämpö - no oikein hyvällä mielikuvituksella se hieman lämmittää kylpyhuoneen putkipatteria. Mutta lattia on kyllä kylmä. Paneli on aivan liian pieni. Meillä on paksu ontelolaattavälipohja, johon on asennettu vesikiertolämmitys. Kylpyhuone on erikseen, mutta pienen aurinkopanelin keräämä lämpö ei riitä lämmittämään paksua laattaa. Täytyy hankkia lisää keräinpinta-alaa. Hieman ylioptimistisia tuntuvat nuo ajatukset tyhjiöputkikeräimestä olevan.
Oma inssini ei tahtoisi maksaa tyhjästä, kuten hän sanoo keräimistä ja niiden hinnoista. Pitänee itsensä kehittää jokin parempi. Kehittely on meneillään, saas nähdä.

Meillä on monia hyvin toimivia ratkaisuja, kuten ilmasta veteen lämpöpumppu, joka säätelyn jälkeen toimii tosi hyvin. Se on Ultimaten kone ja täysin hiljainen. Kellarissa on niin paljon tilaa, että ei siitä ole yhtään mitään hankaluutta. (Siis minulle, joka en sotke itseäni säätöihin ja muihin ongelmiin) Kyllä se 60 % hiilidioksiidin säästö on toteutunut ja ehkä viidessä vuodessa maksaa itsensä takaisin.

Matti asensi takkasydämen betoniseinään ja muurasi seinän takana olevaan kellariin tiilisen taustan ja yhdisti sen eristetyllä peltisellä putkella hormiin. Talvella se on tosi kiva, eikä vie tilaa olohuoneesta. Nyt siihen asennetaan vielä putkiyhteys vesikiertolämmitykseen. Tällöin lämmitämme paitsi takkaa niin lattioitamme. Toiset ne tekee mitä osaavat, meidän ukko mitä haluaa ( Olen tosi ylpeä mieheni osaamisesta- muka kuin se olisi vähän omaanikin)

Savimökki-idea oli tosi mukava. meillä oli tosi kivaa kun rakensimme mökin. Savessahan sitä oli. Kerran kampaajani sai slaagin, kun olin unohtanut putsata savimömmöstä aurinkolasieni pienet osat ja ne näyttivät ihan kamalalta lialta, vaikka olivat vain puhdasta savea. Matti rakensi mökin rungon ja seinien puutuet ja minä tein olkipaaleista seinän eristeet. Niitä tarvittiin pikkumökkiin sata. Mökki on tehty kierrätystavaroista ja paikallisella kenttäsahalla sahasimme laudat.

maanantai 7. heinäkuuta 2008

tyhjiökeräin toiminnassa

Nyt on Matti tehnyt tyhjiökeräimen ja kaikki johtojen asennukset, noin 40 metriä ja lämpö on johdettu kylppärin lattiaan vanhan öljykattilan kautta. Laite toimii ja kerää lämpöä, mutta on alimitoitettu meidän suureen taloon

maanantai 5. toukokuuta 2008

Luova tuho on tuhoa

Vaikka blogin tavoite ei ole olla yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä, vaan ilmastomuutoksen ja luonnon tuhoutumisen jarruttamiseen keskittyvä teknologia myönteinen blogi, niin käsiini sattui kirja, joka on nostanut adrenaliinitasoni niin korkealle, että täytyy ottaa kantaa, silläkin uhalla, että tulee luokitelluksi ääriainekseen kuuluvaksi, vaikka olenkin todellisuudessa vain puolueeton huolestuja.

Suosittelen Naomi Kleinin kirjaa Tuhokapitalismin nousu niille, jotka haluavat tietää, mitä viime vuosikymmeninä on kansainvälisillä vallan foorumeilla puuhailtu. Jos ihmettelee, miksi mikään ei muutu paremmaksi, vaan pahemmaksi väkivallan kierteeksi, saa siitä käsityksen kirjasta. Tämä huippuälykäs nuori nainen on tiivistänyt sen , minkä aiheuttaa yksisilmäinen oman edun tavoittelu ja fundamentalistinen ideologia. Jotta ei synny aivan vihamielistä asennetta USA:ta kohtaan, on muistettava, että siellä asuu miljoonia ihmisiä, jotka eivät kannata Milton Friedmannin ja Chicagon taloustieteen edustajien ajatuksia. Paitsi luonnon tuhoamista nämä taloustyypit näyttävät tuhoavan yksisilmäisellä politiikallaan kulttuureita ja ihmisiä, sillä oikeutuksella, että heidän aatteensa on oikea ja ajan mittaan tuho tuottaa heidän määrittelemäänsä hyvää, ainakin joillekin jossakin maassa. Pahalta näyttää tulevaisuus- aivan kuin lukisi maailma lopun ennustuksia raamatusta. Tuhoisien seurauksien: Chile, Bolivia, Irak esimerkkien jälkeen Thatcerin Englannin strategian esimerkki sai ajatuksiin, että ehkä Suomenkin lama oli myös lievä esimerkki samasta strategiasta Tanskan mallin jälkeen.

Muistan kuinka TV:n uutisissa Relander sanoi 89-90- lukujen vaihteessa, että tähän maahan tarvitaan lama! Ns. Holkerin hallittu rakennemuutos olikin syvä lama, joka aiheutti 30 000 yrittäjän konkurssin ja tuhansien ihmisten työttömyyden. Tutkija sai aikoinaan työkseen selvittää yritysten saamia verohelpotuksia ja julkisen tuen määrää. Tuloksena hän totesi, että tehtävä on mahdoton, tukia on paljon ja erilaisia, ei niitä voi selvittää (luin lausunnon hesarista). Kumma tulos tutkijalta ja hyvä palkinto siitä, ettei saa tulosta julki. Sanoja sai Tilastokeskuksesta korkea-arvoisen viran. (Onkohan sama käytäntö muuallakin vallassa?- Ei ikäviä asioita julki, niin hyvin menee. Käy se vaan kalliiksi valtiollekin, palkata ihmisiä tutkimaan, muttei mitään ongelmia saisi julkisanoa - miten niitä sitten korjataan?) Muuten, hassu muistikuva siltä ajalta oli myös, kun satuin kaupungilla kävellessäni näkemään, kuinka Salolainen kiirehti kohteliaan, nöyrän näköisenä Thatcherin hameen perässä Finlandiatalon rappusia ylös kansainväliseen konservatiivien kokoukseen. Siellä varmaankin nämä talousmuodit saneltiin suomalaisille, epäisänmaallisille tyypeille, saatiinhan Suomi sillä polvilleen ja Hesarissa halpaa viinaa lupaamalla EU:hun sen enempää keskustelematta.

 Laman aikana Elanto ym. kansan talousorganisaatiot lopetettiin, nyt kehitys on johtanut lähes kaikkien suomalaisten pankkien ja osan kansallisomaisuutta katoamiseen. Kuntien omistamat energialaitokset myytiin halvalla - se oli sitä uutta ideologiaa, jota piti matkia ihan itse. Nyt sitten maksetaan kallita energiamaksuja ulkomaille. Varmaankin tulen luokitelluksi - SMP:läiseksi, kun en tässä ole kansainvälisesti orientoitunut- pitäähän sitä EU:n myötä kannattaa ulkomaisten yritysten menestystä- kohtahan maailmassa onkin vain muutama suuryritys, jotka hallitsevat sekä poliittisen vallan ja vaurauden.

Wal-Martin omistajahan tienaa jo saman verran vuodessa kuin 120 miljoonaa USA:n kansalaista yhteensä. Tuota tietoa on tosin vaikea uskoa todeksi, voiko tosiaan olla totta? Tämä maailma on sekopäinen, kun sallii tuhoutumisensa edessä tuollaiset tuloerot! Toisaalta linkolalaisittain ajatellen, nälkäiset, köyhät massat eivät kuluta niin paljon, kuin puoliköyhät, mutta onko se kestävää kehitystä?

keskiviikko 2. huhtikuuta 2008

sähköautot tulevat valtion tuella Tanskaan ja Israeliin

Luin lehdestä ja kuulin uutisina Tanskasta, että siellä valtio lähtee voimakkaasti tukemaan sähköautojen ostoa. Kahden vuoden päästä verottomat autot pyritään saamaan liikenteeseen, että joka viides auto olisi sähköauto vuonna 2010. Auton hinnaksi tulee alle 100 000 tanskan kruunua eli noin 14 000 euroa. Reno ja Nissan yritykset ovat mukana tässä hankkeessa. Israelissa on päätetty myös tukea siirtymistä ja 44 maata neuvottelee firmojen kanssa yhteistyöstä. Toivottavasti Suomen valtio ei ole viimeisenä tässä hankkeessa. Ihmettelen mitähän nuokin äijät tänään tuolla TV:ssä vielä pakisevat eli joku autoliikkeen gubbe ja vihreiden gubbe, jotakin täysin vanhanaikaista tekstiä, en viitsi edes katsoa. Suomen pitäisi nyt olla silmät auki ja korvat kuulolla, mitä tehdään Ruotsissa ja Tanskassa. Meillä keskustelut kuulostavat jo viime vuosisataiselta. Sen se tekee, kun vihreä puolue on vain nimeltään enää vihreä, yleispuolueena se on tavoitteeton, voimaton ja johto toistelee vain oikeiston huolia. Ehkä siellä eri suuntiin vetävät fanaatikot ovat hautaamassa jokaista teknistä uudistusta. Jopa sähköautoasioissakin on vallalla puhtaan sähkön veljet, jotka eivät hyväksy hybridejä lainkaan. Vaikka juuri nyt pitäisi kehittää joka naisen ja miehen sähkömoottori lisäpaketti, jolla saisi tavallisen dieselin muutettua sähköllä kulkevaksi. Lyhyillä matkoillahan ei sitten polttoainetta kuluisi lainkaan ja niitähän enimmät matkat ihmisillä on. Verot pois ja tukirahat pöytään sähkö- etanol- ym. vaihtoehtoautoille. Pitemmillä matkoilla voisi sitten litiumakuilla kulkea ja bensa tai diesel olisi varalla, jos akku loppuu. Tanskassa on jo suunniteltu litium akkujen vaihtotoiminta, jossa auto ajaa asemalle ja akku vaihdetaan ladattuun akkuun ja koko prosessi kestää noin 3 minuuttia. Tietoja Tanskan uutisista saa osoitteesta http://www.danskelbilkomite.dk/

lauantai 29. maaliskuuta 2008

Nopea toimitus aurinkopaneelilla

Hienoa- nyt meillä on kellarin lattialla alustavasti koottu panelin kehikko. Netistä tilattiin päivää ennen pääsiäistä ja se tuli heti 27.3. ja maksoi rahteineen 880 euroa, mukana tuli tukirakennekin - ilmaiseksi. Lähetys painoi noin 90 kiloa kuljetustelineineen ja mitat ovat 146 leveys 166 korkeus. Tyhjiöputkia on 20 ja sen pitäisi hyvin riittää kahden hengen talouteen lämpimän veden tarpeisiin ja kylppärin lattialämmitykseen kesällä. mietimme, miten sijoittaa katolle, joka on vanha rintamamiestalon katto, eikä kestä paljoa lisäpainoa. Katon kaltevuus on vain 17 astetta, joten paneli putkineen pitää nostaa piipun eteen ja tukea se piippuun. mietimme myös taustalevyä, joka pitäisi olla heijastava, jotta säteily maksimoitaisiin. Alumiinifolion voisi liimata ehkä johonkin levyyn ja lakata venelakalla. Täytyy vielä kehitellä. Nyt paistaa aurinko kuumasti ja lämpöä tulisi roppakaupalla. Meillä on vanha ölylämmityskattila ja olemme siirtyneet varaavaan sähkölämmitykseen. Ilmasta veteen Ultimate lämpöpumpulla erinäisten säätöjen jälkeen olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjä yli 60 %.

maanantai 24. maaliskuuta 2008

laiskan naisen olkipaalitekniikka

Pistimme kaupan ilmoitustaululle pyynnön olkipaaleista ja saimme tarjouksen :yksi paali 3 mk.
Kevytsavirakentaminen perustuu yleensä olkien ja savivellin sekoittamineen ja tunkemiseen liukumuottiin, jolloin saviseinä syntyy kuivuessaan yhtenäiseksi seinäksi. Minä käytin pienpaaleja, joita panin muottiin ja kastelin savivellillä. Kuivuttuaan ne olivat kevyitä rakennuksen teossa, mutta pöilisivät. On tärkeätä,ettei jätä aukkoja ja käyttää puuta rungon tukena.

Kiinalaiset tyhjiöputket aurinkokeräimissä

Olemme kultani kanssa vääntäneet henkistä kättä noin parikymmentä vuotta. Olen joka kevät katsonut etelään viettävän kattomme pintaa, joka alkaa höyrytä maaliskuussa aurinkoisella säällä, että tuossa taas menee energiaa hukkaan. Parempi ja ennenkaikkea osaavampi puoliskoni on ilmoittanut, ettei hän halua rahaa panna älyttömän kallisiin keräimiin, jotka eivät edes ole järkevästi suunniteltuja. Minä taas en halunnut jotakin höyläämätöntä kakkosnelosrakennelmaa katollemme, joten olimme ilman auronkokerääjää. Tänä keväänä sain kuitenkin tilanteen nytkähtämään eteenpäin, kun huomasin, että tyhjiöputkikeräimien hinnat olivat tulleet jotenkin järkeviksi - kiitos kiinalaisten lasiputkien. Nyt olemme jo tilanneet keräimen. Saas nähdä miten se saadaan katolle. Toisen kerran kerron miten ihmemies MacGiverini onnistui vähentämään hiilidioksiidipäästöjämme 68%. Samalla myös sähkölaskun hinta on pudonnut 64%.