torstai 25. maaliskuuta 2010

Luottamusta - mistä syystä?

Yhteiskuntaa ja sosiaalista pääomaa käsittelevissä teorioissa korostetaan luottamuksen merkitystä kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Kansat, joiden keskuudessa luotetaan toimivat paremmin kuin muut. Suomea pidetään korkean luottamuksen maana. Mutta mitä kertoo väestötutkimus, joka tiedusteli viime vuonna luottamusta ja globaalin laman syytä. Kansalaiset tiesivät laman syyn , sen miten USA:laiset pankit keinottelivat lainoilla ja riskilainojen myynnillä, eivätkä luottaneet toisiinsa ja ehkäisivät lamasta toipumista. Surullista on, että juuri ne ihmiset, jotka eivät ole lamaa aiheuttaneet, he saavat kärsiä. Samoin kuin Suomessa 90-luvun lamassa, tavalliset kansalaiset saivat maksaa keinottelijoiden virheet ja pankit, jotka myönsivät lainoja saadakseen bonuksia, ne selvisivät ilman mitään takaisin maksua. Valtio tukee taantumassa ja riskit tulevat veronmaksajille, voitot sijoittajille ja johtajille bonukset taloudellisen nousukauden aikana. Uskomatonta, että tämä meno voi jatkua! Eikö johtajien tulisi palauttaa bonuksia, silloin kun menee huonosti. kuten Kant aikoinaan totesi, hallitsijoihin ei aina pidä luottaa.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Digitaalinen ohjaus ydinvoimalaan

Ranskalaiset keskustelivat presidentinvaalin yhteydessä siitä, etteivät ranskalaiset uskaltaneet rakentaa kokeiluvoimalaa Ranskaan, vaan myivät sen Suomeen. Suomalaiset ovat yltiörohkeita hankkijoita. Uusi ranskalainen ydinvoimala on erilainen kuin muut aiemmat siinä ominaisuudessa, että se on yksinomaa digitaaliohjauksella toimiva. Muut nykyiset voimalat ovat sekä analogisesti että digitaalisesti ohjattuja. Analoginen säätö on hallittavissa, kun vika tulee voidaan viottunut osa vaihtaa ja se on tunnistettavissa. Mutta digitaalinen ohjaus on samanlainen kuin tietokoneen viat yleensä, niitä ei voi jäljittää selkeästi. Pulmana on, että verrattuna digitaali sesti ohjattuun autoon, koko ohjausta ei voida vaihtaa, samoin kuin moottori vaihdetaan. Tällä hetkellä ei uuteen voimalaan ole kunnon hyväksyttyä ohjaussuunnitelmaa edes saatavilla. Yltiöpäiset voimalan hankkijat eivät edes tiedä, mitä riskejä he ihmisten ja luonnon elämälle tuottavat. Ihmiset haluavat uskoa, että ydinvoimala toimii aina luotettavasti ja että suomalaiset insinöörit tietävät mitä tekevät. Mutta mikäli ohjaukseen tulee virhe, eikä sitä voi paikallistaa, niin koko voimala pitää ajaa alas ja taas ylös, joka on aina riskejä lisääviä toimenpiteitä. Tsernobylin onnettomuus tapahtui juuri tälläisessä tilanteessa, monet ydinvoimala onnettomuudet ovat tapahtuneet inhimillisen virheen johdosta.