maanantai 26. huhtikuuta 2010

kevät jälleen

Kaupat pursuavat houkuttelevia siemeniä. Ostan aina paljon pusseja, mutta niiden kasvattaminen taimiksi onkin vaikeampi juttu. Herkät taimet kuolevat heti, jos kuivuvat. Etelän puolen ikkunalla se käy puolessa päivässä. Olen vähitellen alkanut iloita luonnonkukista pihalla yhä enemmän. Joka kevät jotkut häviävät, mutta toiset tulevat tilalle. Tänä keväänä ilahduin mansikoiden kauniista kuvioista sammaleella. Pienet, suloiset lehtiruusukkeet sarjana punertavien rönsyjen päässä. Lemmikit ja valkovuokot ovat kestäviä ja loistavia.
Mutta olohuoneessa tapahtunut iloinen yllätys, kun papukaijakukka kymmenen vuoden kastelun jälkeen, teki hienot kukkavanat ja oranssit eksoottiset kukat. Toin pienen turistitaimen kanarialaiselta lentokentältä, vähitellen se kasvoi isoksi kaunislehtiseksi kasviksi ja nyt tulivat kukatkin.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Luottamusta - mistä syystä?

Yhteiskuntaa ja sosiaalista pääomaa käsittelevissä teorioissa korostetaan luottamuksen merkitystä kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Kansat, joiden keskuudessa luotetaan toimivat paremmin kuin muut. Suomea pidetään korkean luottamuksen maana. Mutta mitä kertoo väestötutkimus, joka tiedusteli viime vuonna luottamusta ja globaalin laman syytä. Kansalaiset tiesivät laman syyn , sen miten USA:laiset pankit keinottelivat lainoilla ja riskilainojen myynnillä, eivätkä luottaneet toisiinsa ja ehkäisivät lamasta toipumista. Surullista on, että juuri ne ihmiset, jotka eivät ole lamaa aiheuttaneet, he saavat kärsiä. Samoin kuin Suomessa 90-luvun lamassa, tavalliset kansalaiset saivat maksaa keinottelijoiden virheet ja pankit, jotka myönsivät lainoja saadakseen bonuksia, ne selvisivät ilman mitään takaisin maksua. Valtio tukee taantumassa ja riskit tulevat veronmaksajille, voitot sijoittajille ja johtajille bonukset taloudellisen nousukauden aikana. Uskomatonta, että tämä meno voi jatkua! Eikö johtajien tulisi palauttaa bonuksia, silloin kun menee huonosti. kuten Kant aikoinaan totesi, hallitsijoihin ei aina pidä luottaa.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Digitaalinen ohjaus ydinvoimalaan

Ranskalaiset keskustelivat presidentinvaalin yhteydessä siitä, etteivät ranskalaiset uskaltaneet rakentaa kokeiluvoimalaa Ranskaan, vaan myivät sen Suomeen. Suomalaiset ovat yltiörohkeita hankkijoita. Uusi ranskalainen ydinvoimala on erilainen kuin muut aiemmat siinä ominaisuudessa, että se on yksinomaa digitaaliohjauksella toimiva. Muut nykyiset voimalat ovat sekä analogisesti että digitaalisesti ohjattuja. Analoginen säätö on hallittavissa, kun vika tulee voidaan viottunut osa vaihtaa ja se on tunnistettavissa. Mutta digitaalinen ohjaus on samanlainen kuin tietokoneen viat yleensä, niitä ei voi jäljittää selkeästi. Pulmana on, että verrattuna digitaali sesti ohjattuun autoon, koko ohjausta ei voida vaihtaa, samoin kuin moottori vaihdetaan. Tällä hetkellä ei uuteen voimalaan ole kunnon hyväksyttyä ohjaussuunnitelmaa edes saatavilla. Yltiöpäiset voimalan hankkijat eivät edes tiedä, mitä riskejä he ihmisten ja luonnon elämälle tuottavat. Ihmiset haluavat uskoa, että ydinvoimala toimii aina luotettavasti ja että suomalaiset insinöörit tietävät mitä tekevät. Mutta mikäli ohjaukseen tulee virhe, eikä sitä voi paikallistaa, niin koko voimala pitää ajaa alas ja taas ylös, joka on aina riskejä lisääviä toimenpiteitä. Tsernobylin onnettomuus tapahtui juuri tälläisessä tilanteessa, monet ydinvoimala onnettomuudet ovat tapahtuneet inhimillisen virheen johdosta.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Miten porakaivo toimii pakkasellakin

ja ilman lämmitystä ja jatkuvaa käyttöä mökillä. Porakaivoon voi kompressorilla pumpata ilmaa toisesta putkesta, jolloin se nostaa veden ylös. Tätä keinoa kaivojen poraajat käyttävät. Mitään muuta pumppua ei tarvita. Putket eivät jäädy, koska niissä ei ole vettä.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Into Eternity huippufilmi

Doc festivaaleilla esitettiin Posivan, säteiluturvalaitoksen ym. johdon kommentteja ydinjätteen sijoituksen ongelmista. Kysymyksessä on hanke sijoittaa kallion sisään ydinjätteet, joiden tulisi olla siellä ainakin 100 000 vuotta. Miten se onnistuu? Miten tuleville sukupolville kommunikoidaan paikan vaarallisuus? Näihin kysymyksiin ei kuitenkaan osattu vastata. Pelottavinta oli huomata, että asiantuntijat olivat melko yhtä mieltä siitä, että nykyinen kulttuurimme ja tietämyksemme on ehkä tuhoutunut. Länsimainen kulttuuri nykyisessä muodossaan, ei voikaan jatkua. Jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Antiikin Rooman kulttuurin samanlaisuus nykymaailman kanssa tuhonsa alussa saa miettimään. Eliitin ahneus ja moraalin rappio, varallisuuserojen kasvu, monet jumalat, tapojen löystyminen olivat samantapaista kuin postmodernissa länsimaiessa kulttuurissa. Kiinan ja Intian halpa tuotanto, joka kilpailee laatunsa puolesta lännen teknologian kanssa yhtäällä ja muslimien kova tahtotila ja uskonnollinen fanaattisuus. Suuri lisääntyvyys näissä maissa ja ilmaston muutoksen tuoma pakko johtavat aggressioihin. Miten annettaisiin vähentyvien uraanivarantojen aikana rauhaan ydinjäte, jossa on vielä 92% energiasta?

Sanktiot raaka-aineita tuhlaaville maille

Islannin alumiinitehdashankkeita käsittelevässä todella hyvässä TV- jutussa sanottiin, että vaikka koko Islannin vuoret muutettaisiin alumiinin raaka-aineeksi, se ei riittäisi, koska USA:ssa heitetään menemään tölkkejä vuodessa 14 alumiinitehtaan tuotannon verran. Eikö Meksikon kokouksessa pitäisi kehittää sanktiot tuhlaajamaille. Kun tiedetään kulutus ja kierrätysmäärät eri aineista, niin sakkoa joutuisivat maksamaan kaikki maat tuhlaamistaan raaka-aineistaan. Ilmasto-ongelman ratkaisuksi ei riitä päästöjen vähentäminen, raaka-aineiden säästö ja kierrättäminen on saatava aikaan kaikissa maissa, myös suursaastuttajamaissa UK, USA ym. Suomi mukaanluettuna. Tällöin köyhät mat, jotka nykyäänkin käyttävät hyvin raaka-aineet, saisivat palkintonaan tuhlureiden sakot ja voisivat sijoittaa ne vihreään teknologiaan ja terveydenhuollon ym. sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.