Tänään saimme valmiiksi koristerappauksen lasiverannan seinässä. Sekoitimme Eestistä ostamaamme punasavea, pihaltamme saatua savea, hiekkapuhallushiekkaa ja vettä. Sekoistussuhteet olivat kaksi osaa hiekkaa, yksi osa eestiläistä savijauhetta, jossa oli mukana kasvinosia ja vähän savivelliä ja vettä sen verran, että laasti pysyi vähän aikaa kädessä kiinni, kun käänsi kämmentä alaspäin. (testi). Kun rappasimme ensimmäiset kaksi alustavaa kerrosta, käytimme vain savea ja hiekkaa, liotettua sanomalehtisilppua ja vettä. Hiekkaa kuluu eniten.
Matti painoi rappauslastaa kostutettua seinää vasten ja työnsi massaa ylöspäin ja sivulle, levittäen sitä tasaisesti. Minä hiersin sen hetken päästä hieman karheaksi. Siitä tuli tosi kaunis seinä. Hieman karheampia kuvioita paikoitellen kuin kankaassa.
Onneksi betonimyllyllä tehty rappaus riitti, ettei tarvinnut kesken kaiken lähteä Eestiin. Eestistä haettu savi on mm. värin vuoksi mukavaa, siitä saa kauniin värisen seinän maalaamatta. Mutta ei koristerappaukseen tarvitse Eestistä savea hakea. Suomesta saa pigmenttejä, joilla voi värjätä savirappausta halun mukaan. Kalkkiakin voi siihen sekoittaa tai vain maalata pinta millä maalilla vaan tai jättää saven väriseksi.
Savirappausta on tosi kiva käsitellä, ei ole kiire, kun se ei jähmety kuin betoni eikä siinä ole myrkkyjä. Jos rappausta tippuu, niin ei ole väliä, sen saa aina pyyhityksi pois vedellä. Mutta se on kestävä ja kova kuin betoni, niin ulkona kuin sisälläkin. Jos seinästä lohkeaa pala, niin sen voi ottaa maasta kastella ja panna paikalleen. Mutta ei siitä ole todellakaan lohjennut mitään kolmena vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti